Kasvinviljelystä ja varsinkin kasvihuoneviljelystä puhuttaessa on tapana todeta, että kasvuun voidaan vaikuttaa lukuisilla eri toimenpiteillä. Kasvihuoneviljely onkin juuri sen vuoksi niin kiinnostavaa, koska kasvuun vaikuttavia tekijöitä on niin helppo ohjata.
Kasvin kasvupotentiaali piilee fotosynteesissä, jossa auringon energia muuntuu kemiallisesti sidoksissa olevaksi energiaksi sokerimolekyylien muodossa. Aurinkoenergian sitomiseksi tarvitaan myös ilman sisältämää hiilidioksidia sekä vettä, jota kasvi imee juurillaan. Tämän sidotun energian avulla kasvi voi ravintoaineita hyödyntäen muodostaa biomassaa, joka kasvaessaan muodostaa itse kasvin.
Tästä syystä valon saatavuus on kasvua kaikkein eniten rajoittava tekijä. Kasvihuoneissa käytetäänkin sen vuoksi lisävalaistusta kompensoimaan puutteellista valoa pilvisellä säällä ja pimeimpinä talvikuukausina. Muita tekijöitä, kuten hiilidioksidia, voidaan annostella kasvihuoneeseen, samoin kuin luonnollisesti myös vettä. Jotta kasvi pystyisi imemään vettä, se tarvitsee terveen ja vahvan juurakon sekä säännöllisin väliajoin toistuvaa kastelua. Ilmankosteus vaikuttaa vahvasti veden imeytymiseen: jos ilmankosteus on liian suuri, kasvi voi imeä vettä liian hitaasti. Hiilidioksidilannoitetta annetaan kasvin ollessa aktiivisessa kasvuvaiheessa. Kasvihuoneen ilman on oltava riittävän kosteaa, liian kuivassa ilmassa kasvi ei enää ime hiilidioksidia. Ilmankosteuden säätely on sen vuoksi erittäin tärkeää.
Ravintoaineet annostellaan kasteluveteen. Ravinneliuos annostellaan lannoitesekoittimeen kasteluveden kanssa, jolloin kasvi saa jatkuvasti tarvitsemiaan ravinteita. Kasvien mineraalitarve vaihtelee eri kasvuvaiheissa, ja viljelijä voi säätää eri mineraalien määrää annostelijassa.
Lämpötila on yksi tärkeimpiä tekijöitä, joita kasvihuoneessa on voitava säätää. Muuttamalla lämpötilaa muutetaan samalla kasvin keräämän energian.
Mikael Dahlqvist
Viljelypäälikkö
