Vihannesten viljely

Siementen/lajikkeen valinta​

Taimet ostetaan istutusvalmiina taimien kasvattajalta. Närpiön Vihanneksen viljelemä paprikalajike Viper tuottaa tasaisenkokoisia hedelmiä ja antaa tasaisen sadon.

Taimien kasvatus ja istutus​

Tämä prosessi koskee niitä viljelijöitä, jotka kasvattavat itse omat taimensa, tai vaihtoehtoisesti työvaihe tapahtuu taimiviljelijän luona. Siemenet kylvetään ja taimet ovat istutusvalmiita kahdessa kuukaudessa.  Taimet ovat istutusvalmiina noin 40 cm:n korkuisia ja niiden alin kukkaterttu on auennut.

Taimet istutetaan noin 40 cm:n välein kasvualustaan ja jokaisesta taimesta otetaan 2-3 runkoa päärunkoon. Kasvualusta on joko turvetta tai kivivillaa. Jokaisella taimella on oma kastelutikku. Jokainen päärunko sidotaan nyöriin, jota pitkin se pääsee kasvamaan. Kasvihuoneen lämpötila on paprikaviljelyssä 17–23 astetta.

Pölytys sekä tuhoeläinten ja kasvitautien torjunta​

Paprika on pääasiassa itsepölyttyvä, mutta pölytyksessä käytetään apuna myös kimalaisia. Kimalaiset tuodaan Suomeen pahvilaatikoissa pääasiassa Belgiasta ja Hollannista. Kimalaiset suunnistavat kasvihuoneessa mm. UV-valon avulla, ja ahkeroituaan aikansa kasvihuoneessa ne löytävät takaisin omaan majapaikkaansa. Kimalaisyhteisö voi elää jopa 8 viikkoa.

Närpiön Vihanneksen viljelijät käyttävät tuhoeläinten ja kasvitautien torjunnassa pääasiassa biologisia menetelmiä. Tällöin käyttöön otetaan petopunkit (hyötyeläimet/torjuntaorganismit) jo ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Hyötyeläinten tehtävänä on syödä viljelmällä mahdollisesti esiintyvät tuhoeläimet. Joitakin juuritauteja torjutaan hyötysienillä.

Kasvukausi​

Paprikatainten sadonkorjuu aloitetaan noin 10 viikon kuluttua istutuksesta. Paprikasatoa korjataan noin 2 kertaa viikossa kauden käynnistyttyä. Muita työvaiheita kastelun, lannoituksen ja valvonnan lisäksi ovat esimerkiksi latvojen hoito, mikä on paprikalla työlästä ja hidasta.

Paprikan satoa voidaan korjata runsaan 20 viikon ajan, noin viikolta 20 viikolle 42. Paprikaa ei viljellä Suomessa talvisin. Keskimääräinen tuotto neliömetriä kohti on 17kg/kausi. Kasveille annetaan säännöllisesti vesiliukoista lannoitetta. Sekä kastelu että lannoitus hoituvat automaattisesti. Kasvihuoneen lämpötilaa ja ilmastoa säädellään ilmanvaihtoluukuilla.

Sadonkorjuu

Paprikoita poimitaan käsin noin kahtena päivänä viikossa. Paprikahedelmä leikataan yleensä irti taimesta. Punaiset Viper-paprikat korjataan vasta kun ne ovat kokonaan kypsiä (täysin punaisia). Paprikoiden koko on noin 85–90 mm.

Useimmat maan kurkunviljelijöistä eivät viljele kurkkujaan siemenistä, eivät myöskään Närpiön Vihanneksen viljelijät. Kurkut ostetaan sen sijaan istutusvalmiina taimina joltakin alueella toimivalta taimenviljelijältä. Lajike valitaan istutusajankohdan, viljelyjärjestelmän ja yleisen soveltuvuuden perusteella. Närpiön Vihanneksen viljelijöiden käyttämät kurkkulajikkeet ovat Imea, Aviance, Galiber, Taru ja Eminentia. Imea sopii erityisen hyvin ympärivuotiseen tuotantoon

Taimien kasvatus ja istutus

Tämä prosessi koskee niitä viljelijöitä, jotka kasvattavat itse omat taimensa, tai vaihtoehtoisesti työvaihe tapahtuu taimiviljelijän tilalla. Siemenet kylvetään ja taimet ovat istutusvalmiita kolmen viikon kuluttua. Kastelu ja lannoitus ovat erityisen tärkeitä kolmen ensimmäisen viikon aikana. Istutusvalmis taimi on noin 30 cm:n korkuinen.

Taimet istutetaan kasvualustaan noin 35 cm:n välein. Kasvualusta on joko turvetta tai kivivillaa. Jokaisella taimella on oma kastelutikku. Taimi sidotaan nyöriin, jota pitkin se pääsee kasvamaan. Kasvihuoneen lämpötila on kurkunviljelyssä 18–25 astetta (lämpimämpi talvella ja viileämpi kesällä)

Torjunta

Närpiön Vihanneksen viljelijät käyttävät tuhoeläinten ja kasvitautien torjunnassa pääasiassa biologisia menetelmiä. Tällöin käyttöön otetaan petopunkit (hyötyeläimet/torjuntaorganismit) jo ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Petopunkkien tehtävänä on syödä viljelmällä mahdollisesti esiintyvät tuhoeläimet. Joitakin juuritauteja torjutaan hyötysienillä.

Joissakin erittäin vaikeissa tapauksissa voidaan joutua käyttämään viimeisenä keinona kemiallisia torjunta-aineita. Näissä poikkeustapauksissa käytetään vain TUKESin hyväksymiä torjunta-aineita. Torjunta-aineiden käytön jälkeen satoa ei korjata ja viljelyssä noudatetaan ohjeiden mukaisia karenssiaikoja. TUKES on asettanut kotimaisessa kasvihuoneviljelyssä käytettävät kemiallisten torjunta-aineiden jäämien raja-arvot.

Kasvukausi

Kurkkusadon korjuu aloitetaan noin 3 viikon kuluttua taimen istutuksesta. Kurkku kasvaa nopeasti ja satoa korjataan periaatteessa joka päivä. Muita työvaiheita ovat esimerkiksi lehtien poisto ja latvojen hoito, jotka tehdään kerran viikossa.

Keskimääräinen tuotto neliömetriä kohti on ympärivuotisessa viljelyssä noin 170kg/vuosi ja kausiviljelyssä 34kg. Taimi antaa satoa noin 12–15 viikon ajan, eli ympärivuotinen viljelijä vaihtaa taimet vuoden aikana 3–4 kertaa. Kausiviljelyssä (kesällä) puhutaan pitkästä ja lyhyestä viljelykaudesta. Pitkä kestää seitsemän kuukautta ja lyhyt kaksi-neljä kuukautta. Kurkuntaimet tarvitsevat paljon valoa ja vettä.  Kasvukaudella jokaiselle taimelle annetaan vettä noin 1,5–2,5 litraa päivässä. Kasveille annetaan säännöllisesti myös vesiliukoista lannoitetta. Sekä kastelu että lannoitus hoituvat automaattisesti. Kasvihuoneen lämpötilaa ja ilmastoa säädellään ilmanvaihtoluukuilla.

Sadonkorjuu

Nopeakasvuista kurkkua poimitaan lähes päivittäin. Kurkut poimitaan käsin ja kanta leikataan noin 1 cm mittaiseksi säilyvyyden parantamiseksi. Poimitut kurkut painavat noin 330g/kpl.

SIEMENTEN/LAJIKKEEN VALINTA

Useimmat maan tomaatinviljelijöistä eivät viljele taimiaan siemenistä, eivät myöskään Närpiön Vihanneksen viljelijät. Taimet ostetaan sen sijaan istutusvalmiina joltakin alueen taimenviljelijältä. Lajike valitaan istutusajankohdan, viljelyjärjestelmän ja yleisen soveltuvuuden perusteella. 

TAIMIEN KASVATUS JA ISTUTUS

Tämä prosessi koskee niitä viljelijöitä, jotka kasvattavat itse omat taimensa, tai vaihtoehtoisesti työvaihe tapahtuu taimiviljelijän luona. Siemenet kylvetään ja taimet ovat istutusvalmiita kahdeksassa viikossa. Kastelu ja lannoitus ovat erityisen tärkeitä ensimmäisten viikkojen aikana. Istutusvalmiit taimet ovat noin 40cm:n korkuisia ja niiden alin kukkaterttu on auennut. Taimet istutetaan kasvualustaan noin 40cm:n välein. Kasvualusta on joko turvetta tai kivivillaa. Jokaisella taimella on oma kastelutikku. Taimi sidotaan nyöriin, jota pitkin se pääsee kasvamaan. Kasvihuoneen lämpötila on tomaattiviljelyssä 16–23 astetta.

PÖLYTYS JA TORJUNTA

Tomaatin kukka vaatii pölytystä muodostaakseen hedelmän (kyllä, tomaatti on hedelmä eikä vihannes). Pölytyksestä huolehtivat kimalaiset. 1 000 neliömetrin suuruisessa kasvihuoneessa tarvitaan noin 50 kimalaista. Kimalaiset tuodaan Suomeen pahvilaatikoissa pääasiassa Belgiasta ja Hollannista. Kimalaiset suunnistavat kasvihuoneessa mm. UV-valon avulla, ja ahkeroituaan aikansa kasvihuoneessa ne löytävät takaisin omaan majapaikkaansa. Kimalaisyhteisö voi elää jopa 8 viikkoa. Närpiön Vihanneksen viljelijät käyttävät tuhoeläinten ja kasvitautien torjunnassa pääasiassa biologisia menetelmiä. Tällöin käyttöön otetaan kätköpistiäiset ja luteet (hyötyeläimet/torjuntaorganismit) jo ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Hyötyeläinten tehtävänä on syödä viljelmällä mahdollisesti esiintyvät tuhoeläimet. Joitakin juuritauteja torjutaan hyötysienillä. Joissakin erittäin vaikeissa tapauksissa voidaan joutua käyttämään viimeisenä keinona kemiallisia torjunta-aineita. Näissä poikkeustapauksissa käytetään vain TUKESin hyväksymiä torjunta-aineita. Torjunta-aineiden käytön jälkeen satoa ei korjata ja viljelyssä noudatetaan ohjeiden mukaisia karenssiaikoja. TUKES on asettanut kotimaisessa kasvihuoneviljelyssä käytettävät kemiallisten torjunta-aineiden jäämien raja-arvot.

KASVUKAUSI

Tomaatintaimet alkavat tuottaa satoa noin 8 viikon kuluttua istutuksesta. Tomaatti kasvaa kurkkua hitaammin ja satoa korjataan noin kolmena päivänä viikossa. Muita työvaiheita ovat esimerkiksi lehtien poisto ja latvojen hoito, jotka tehdään kerran viikossa. Keskimääräinen tuotto neliömetriä kohti on ympärivuotisessa viljelyssä noin 75kg/vuosi ja kausiviljelyssä 32–34kg. Samat taimet tuottavat satoa koko satokauden, olipa viljely ympärivuotista tai kausittaista. Kausiviljelyssä (kesä) taimet istutetaan helmi-maaliskuussa ja sadonkorjuu voidaan aloittaa huhtikuun puolivälissä. Ympärivuotisessa viljelyssä taimet istutetaan elo-syyskuussa ja ne vaihdetaan uusiin seuraavan vuoden heinä-elokuussa. Kasvukaudella tomaateille annetaan vettä noin 1–2 litraa /taimi. Kasveille annetaan säännöllisesti myös vesiliukoista lannoitetta. Sekä kastelu että lannoitus hoituvat automaattisesti. Kasvihuoneen lämpötilaa ja ilmastoa säädellään ilmanvaihtoluukuilla.

SADONKORJUU

Tomaatteja poimitaan käsin noin kolmena päivänä viikossa. Tomaatit poimitaan taimen alimmaisesta tertusta ja poimittavaksi kelpuutetaan vain tarpeeksi väriä saaneet tomaatit.